Aioin nyt kirjoittaa elämäni ensimmäiseen blogitekstiini siitä, että millaista harjoittelua on offseasonilla tullut tehtyä. Minä olen siis Toni Tähti jos et sitä vielä tiennyt :)
Aloitin uuden kauden vasta marraskuussa. Syy oli se, että halusin vielä Cyclocrossin SM-kisojen jälkeen ajella kunnolla pitkiä pyörälenkkejä. Koin myös olevani kunnossa, eikä mitään loppukauden väsymistä tapahtunut. Koko kesä oli mennyt kisoissa juoksemiseen, enkä pystynyt siksi tekemään kesällä mitään pitkiä pyörälenkkejä paljoakaan, vaikka ne ovat minun lemppari harjoituksia. Pitkillä pyörälenkeillä voi vain katsella maisemia ja ihmetellä sitä kuinka pitkälle sitä oikein elimistön energiamäärällä pääseekään. Jos meinaa hyytyä, niin pussillisesta karjalanpiirakoita saa kyllä riittävästi energiaa, taas joksin aikaa. Jännää on myös se miten hetki sitten paketissa olleet karjalanpiirakat muuttuvat enrgiaksi, joka vie pyörää eteenpäin. Kerrassaan hieno systeemi.
No kun sitten pidin muutaman viikon lepojakson marraskuussa, niin aloitin valmistautumisen ensikesän karkeloihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tein paljon pitkiä lenkkejä :) Koulu mahdollisti loppuvuodesta kaksi harjoitusta päivään harjoittelun. Yleensä kävin aamulla juoksemassa pari tuntia ja illalla fillaroimassa muutaman tunnin. Kelitkin oli aivan loistavat pyöräilyyn koko loppuvuoden.
Nyt kun lunta on riittävästi olen harrastanut paljon hiihtoa. Hiihto on hyvä laji, koska hiihtäen pystyy tekemään hyvin pitkiä lenkkejä ilman että mikään paikka rupeaisi oireilemaan. Hiihtämiseen kannustaa suuresti se, että latu lähtee lähes aivan takapihaltamme. Tämä on loistohomma siksi, että voin käydä lenkin puolivälissä kotona syömässä, eikä tarvitse taskuja ahtaa aina täyteen ruokaa. Yleensä syön kotona kaikkea mitä kaapista sattuu löytymään, huolehtien kuitenkin, että ruoka on ns."terveellistä".
Lumikenkäily on huippulaji näin talvella, kun on kunnolla lunta. Tätä lajia voisi melkein verrata maastopyöräilyyn. Saa mennä metsässä missä vaan ja kikkailla kaikilta kallionkielekkeiltä droppeja alas aivan kuten maastopyöräilyssäkin. Joskin lumikenkäilyssä voi mennä minne ikinä tahtookin, kun taas maasturointia rajoittaa yleensä polut, jos ei aio mennä kuin hirvi, mistä haluaa.
Pyöräilyä on nyt viimeaikoina tullut aika vähän. Säästelen jalkoja nääs uutta pyörää varten :) Onhan sitä pyörälläkin tietysti tullut ajeltua muttei niin paljoa kuin hiihdettyä. Saisi täälläpäin olla enempikin näitä talvipolkuja. Täältä nimittäin löytyy vain muutama sata metri sellaista talvipolkua, jota pystyisi ajamaan kunnolla 2.4" renkailla. Joululomalla oli hyvä ajella Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Lunta oli vain vähän ja ihmiset olivat talsineet sen sopivaan muotoon. Juoluloma tulikin vietyttä lähinnä Pyhä-Häkin erämaassa.
Minkälainen kamera sulla oli kiinni tuossa pyörässä kun noin tasaista kuvaa tuli? :)
VastaaPoistaT: Janne